Ateljee Marraskuu

Kävimme eilen koulun kanssa yhdellä hevostilalla luokkaretkellä. Siellä oli yksi tosi nätti heppa, joka halusi kauheasti syödä yhden kuvislaisen tumppuja. Muuten se oli kiltti kuin mikä (ja kova kaveri poseeraamaan). 😀

Meille itseasiassa annettiin tehtäväksi piirtää sarjakuva “Hevostalleilla tapahtuu” ja ottaa inspiksiä ympäristöstä, jossa olimme. En aluksi ollut kauhean innostunut tehtävästä, mutta sainpahan tehtyä hauskan stripin. Saa nyt nähdä muistaako kukaan kerätä näitä tehtäviä vai jääkö nämä unholaan…

Olin melkein muuten unohtanut miltä talleilla haisee. Mutta heti kun haistoin sen…öö…aromin tuli minulle mieleen kaikki ne kesät, jolloin olin hevosleireillä ja vastaavilla. Muistin jopa muutamia hevosiin liittyviä termejä. On se jännä, miten paljon sitä onkaan muistoja tallessa.

Koska olen kerran saanut uuden piirtopöydän pitää sitä nyt sitten opetella käyttämäänkin. Tässä on muutama harjoitus, joita olen tehnyt yhdellä luonnosvihkoon tekemälläni raapustuksella. Saa nähdä, tunnistaako kukaan kyseistä hahmoa. 😀

Alkuperäinen sketsi, tehty ihan 0.9 millin lyijytäytekynällä (joka on muuten rakkain kynäni<3). Tuhruista huomaa, ettei tätä ole suihkutettu fixatiivilla. Olen niin laiska…

Tussattu photarin pensselillä. Omasta mielestäni jälki on siistiä, mutta tykkään silti enemmän tussata käsin. Teen sen huomattavasti nopeammin traditionaalisella menetelmällä kuin koneella. Kai se vain on kiinni tottumisesta.

Valmis väritys. Omasta mielestäni tämä on oikein onnistunut kuva. Vaihteeksi väritykseni on harmonisempaa, eikä niin räikeää kuin muutama muu photarilla värittämäni työ. Mutta arvatkaa vain oliko minulla vaikeuksia keksiä tuohon s**tanan taustaan jotakin! Niihin en vain yksinkertaisesti keksi mitään erikoista. Ruskea tapetti sai nyt kelvata paremman puutteessa.

Tämä on vaihtoehtoinen väritystekniikka, jonka katsoin YouTubesta. Siinä väritetään suoraan sketsin päälle. Sekin oli itseasiassa aika kiva vaihtoehto. Se ei näytä niin sarjakuvamaiselta kuin edellinen väritystekniikka. Lyijykynän jälki itseasiassa luo mukavasti kuvituksenomaisuutta tähän. Tosin ylimääräiset viivat pitäisi kai ensin putsata pois, heh heh… ^__^’

Minusta kummatkin väritystekniikat ovat kivoja, joten en oikein osaa sanoa kummasta pidän eniten. Kai minä kumpaakin hyödynnän tilanteen mukaan.

Kumpi on enemmän teidän mieleenne?

Eilen tuli Teemalta Queenin kaksiosaisen dokumentin vika osa. Pala nousi kyllä kurkkuun siinä kohtaa, kun puhuttiin Freddien viimeisistä päivistä. 🙁

Tein tämmöisen runon tunnilla. Tuli aika karsea tarina, mutta hauska sitä oli tehdä. 😀

Tein photarilla pikseli kuvan Batmanista kokeillakseni onnistunko siinä. Tuli aika siistin näköinen, eikö vain? 🙂

Koulu jakoi (taas kerran) ilmaisia kuulakärkikyniä ja minä…ööö…leikin hieman omani kanssa.  Mutta tuli sentään siisti kuva, eikö? 😀

No, koittihan se päivä viimein. Meikä on nyt virallisesti 22-vuotias. Hurraa.

No okei, en minä oikeasti ole noin hapan tällä hetkellä. Minusta tämä on vain hauska kuva.

Koulun oppilaskunta järjestää lokakuussa Halloween -bileet, joihin on pukukoodi. Piti hetken miettiä mihin asuun sitä viitsisi pukeutua. Lopulta päädyin tähän:

Niille jotka eivät tiedä kuka tämä tyyppi on annan lyhyen selityksen. 

Tämän hahmon nimi on Dr. Insano (karkeasti suomennettuna tohtori Pöpilä), joka on elokuva- ja peliarvostelija “SpoonyOne” kaverin luoma sivuhahmo. Hän on kliseinen hullu tiedemies, joka yrittää valloittaa maailman (TIETYSTI!) kaikin TIETEELLISIN tavoin, mutta menestys on vähän niin ja näin. Hänellä on apunaan tuollainen söpö pinkki pallero, joka on hänen poikansa… tavallaan. Luonne… no, eiköhän tuo nimi nyt kerro jo aika paljon.

Tämä hahmo on yksi suosikeistani thatguywiththeglasses.com sivulta. Kaikki se kliseisyys ja sekopäisyys tekee hänestä aivan mahtavan persoonan, vaikka hän onkin sivuhahmo. Lisäksi noi suojalasit on sika hienot! 😀

Tämän ei pitäisi olla kauhean hankala asu hankkia. Mulla on jo tuollaiset suojalasit, jotka ostin Provinssista toissa kesänä. Tuon pallon ajattelin tehdä pinkistä langasta samalla tavalla kuin tehdään tupsuja ja liimata siihen sitten silmät.

 Ainoastaan lääkärin takki, paita, housut ja stetoskooppi pitäisi etsiä jostakin. Muistaakseni Helsingissä on yksi liike, joka myy työvaatteita; sieltä voisi käydä ostamassa lääkärin asun. Meillä oli joskus kotona stetoskooppi, mutta en tiedä onko enää. Tosin, aina voi etsiä kirpparilta lelun tai tsekata onko Punanaamiossa mitään.

No, onneks on vielä aikaa.

SpoonyOne:in arvosteluja voi käydä kattomassa sivulta www.spoonyone.com tai www.thatguywiththeglasses.com . Ne on aika nörttimäisiä, mutta hauskoja. Dr. Insanokin varmana löytyy sieltä.