Ateljee Marraskuu

Koska olen kerran saanut uuden piirtopöydän pitää sitä nyt sitten opetella käyttämäänkin. Tässä on muutama harjoitus, joita olen tehnyt yhdellä luonnosvihkoon tekemälläni raapustuksella. Saa nähdä, tunnistaako kukaan kyseistä hahmoa. 😀

Alkuperäinen sketsi, tehty ihan 0.9 millin lyijytäytekynällä (joka on muuten rakkain kynäni<3). Tuhruista huomaa, ettei tätä ole suihkutettu fixatiivilla. Olen niin laiska…

Tussattu photarin pensselillä. Omasta mielestäni jälki on siistiä, mutta tykkään silti enemmän tussata käsin. Teen sen huomattavasti nopeammin traditionaalisella menetelmällä kuin koneella. Kai se vain on kiinni tottumisesta.

Valmis väritys. Omasta mielestäni tämä on oikein onnistunut kuva. Vaihteeksi väritykseni on harmonisempaa, eikä niin räikeää kuin muutama muu photarilla värittämäni työ. Mutta arvatkaa vain oliko minulla vaikeuksia keksiä tuohon s**tanan taustaan jotakin! Niihin en vain yksinkertaisesti keksi mitään erikoista. Ruskea tapetti sai nyt kelvata paremman puutteessa.

Tämä on vaihtoehtoinen väritystekniikka, jonka katsoin YouTubesta. Siinä väritetään suoraan sketsin päälle. Sekin oli itseasiassa aika kiva vaihtoehto. Se ei näytä niin sarjakuvamaiselta kuin edellinen väritystekniikka. Lyijykynän jälki itseasiassa luo mukavasti kuvituksenomaisuutta tähän. Tosin ylimääräiset viivat pitäisi kai ensin putsata pois, heh heh… ^__^’

Minusta kummatkin väritystekniikat ovat kivoja, joten en oikein osaa sanoa kummasta pidän eniten. Kai minä kumpaakin hyödynnän tilanteen mukaan.

Kumpi on enemmän teidän mieleenne?

No hei haloo! Johnny Depp vamppyyrina 70-luvulla! Eikö se jo itsessään kuullosta mahtavalta elokuvalta?

Ainakaan se ei ole Twilight…

No, onneksi oli lauantai. ^___^’

Sitten pientä extraa. Meikälle tuli jostain syystä hirveä hinku katsoa “Life on Mars” -sarjaa. Katoin muutaman jakson omalta koneeltani sekä netistä ja… no, siinä oikeastaan kaikki mitä tein viikonloppuna: fanitin LOMia. 😀

Ei siis, sehän on ihan älyttömän hyvä sarja. Taitaa olla melkeinpä lempi brittisarjani (se tai Monty Python, en ole vielä ihan varma). Muistan vielä sen kesän, kun se tuli Subilta. Minä katsoin sitä isän kanssa: minä olin innoissani, kun taas isä kommentoi joka ikistä juonenkäännettä (mikä oli erittäin ärsyttävää). Mutta muuten se oli hauskaa.

Tuli myös hieman piirreltyä hahmoja:

John Simm on muuten tosi söpö Sam Tylerina. :3

Eilen tuli Teemalta Queenin kaksiosaisen dokumentin vika osa. Pala nousi kyllä kurkkuun siinä kohtaa, kun puhuttiin Freddien viimeisistä päivistä. 🙁